Riima logo.
Blogi

Maaseudun kunnat kilpailevat citymaalaisista 

Onko kuntamarkkinoinnissa tavat ja kohderyhmät pinttyneet tiukasti lapsiperheiden, matkailijoiden ja yritysten kosiskeluun? Houkutteleeko markkinointinne orastavaan kuntasuhteeseen? Joskus kuntarakkaus voi leimahtaa ”lomaromanssina”, kehittyä hiljalleen mökkeillessä tai viekoitella tutustumaan positiivisella kuntaprofiililla. Otollisinta kohderyhmää uusille kuntasuhteille ovat citymaalaiset.

Digitalisaation viime vuosien kehitysharppaukset ovat mahdollistaneet yhä useammalle työskentelyn paikkariippumattomasti. Tämä on vauhdittanut ilmiötä, jossa oman kodin etätyönurkan sijaan hakeudutaan maaseudun rauhaan työskentelemään esimerkiksi mökille tai kakkosasunnolle.  Yhä useampi kaupunkilainen haaveileekin ”citymaalaisuudesta”, omasta paikasta hyvien kulkuyhteyksien päässä kotoa. Onko suurten kaupunkien ympäryskunnissa herätty houkuttelemaan tätä kohderyhmää, vai onko markkinoinnin panostukset kasattu lapsiperheiden houkuttelemiseksi?

Miten markkinoida monipaikkaisuutta?

Citymaalaisissa piilee uudenlaisia mahdollisuuksia myös pienten kuntien elinvoimalle sekä myös elinkeinoelämälle. Elämäntilanteeltaan otollisinta kohderyhmää ovat ruuhkavuodet ohittaneet keski-ikäiset usein korkeasti koulutetut henkilöt, joiden työnkuva mahdollistaa liikkumisen asuinkuntien välillä. Liiketoimintana myös digitaalisia palveluja ja verkkoliiketoimintaa voidaan toteuttaa paikkariippumattomasti, mikäli verkkoliikenneyhteydet ovat kunnossa. Tämä onkin perusedellytys niin citymaalaisille, kuin liiketoiminnallekin. Ei siis riitä, että viestinnässä romantisoidaan maalaisidylliä ja upeaa luontoa, elleivät perusasiat ole kunnossa.

Onkin ensiarvoisen tärkeää viestiä käytännönläheisesti, miten kunnassa on ratkottu haasteita helpompaan citymaalaisuuteen tai sen kokeilemiseen. Näitä ovat esimerkiksi houkuttelevien kohteiden helppo vuokraus, sujuvat liikenneyhteydet, nopeat verkkoliikenneyhteydet, sekä palvelut ja asenneilmasto. Lisäksi etsitään elämään uudenlaista rytmiä tai mahdollisuuksia toteuttaa unelmia. On tärkeää myös kertoa, minkälaiset mahdollisuudet kunnassa on toteuttaa haaveita esim. omasta pienyrityksestä, viljelystä tai talon remontoinnista.

Onko kuntanne erityisen otollinen tietyntyyppiselle kohderyhmälle, jolla voisi erottautua ja puhutella kohderyhmää yksilöidymmin?

Viestintä herättää kiinnostuksen ja myös sitouttaa

Kohderyhmän tavoittaminen vaatii kohderyhmän ymmärrystä, oikea-aikaista viestintää oikeissa kanavissa. Ensimmäisenä kannattaa huomioida potentiaalinen kohderyhmä mökkiläisistä ja matkaajista, joille kuntanne onkin jo tuttu. Viestintä kannattaa kohdentaa noin kahden matkustustunnin säteelle kaupunkeihin. Erottuakseen on viestinnän kärjet valittava tarkoin. Ei riitä, että tarjoillaan kuva kauniista luonnosta, jos ei ole aitoja mahdollisuuksia juurtua paikkakuntaan.

Koska monipaikkaisuudessa on kyse asumisesta useammalla paikkakunnalla, on iso merkitys sillä, miten kunnassa on huomioitu myös vaikuttamismahdollisuudet myös tähän elinympäristöön.  Viestintästrategiassa onkin huomioitava vetovoimaisuuden lisäämisen lisäksi myös pitovoima, jota voidaan edistää osallisuutta lisäämällä. Markkinointiviestinnän vetovoiman ja aidon yhteisöllisen osallistumiskokemuksen pitovoiman oikeanlainen yhdistäminen voi olla tehokas polku pysyvien asukkaiden hankintaan. 

Kirjoittaja on työskennellyt erilaisissa kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien ja osallisuuden kehittämisen parissa mm. tutkimus-, arviointi- ja kehittämishankkeissa vuodesta 2004 lähtien. 

Pyydä tarjous

Täytä tiedot, niin olemme teihin yhteyksissä.